torstai 26. maaliskuuta 2015

Tummat sielut

Olen alkanut enenevissä määrin seurailemaan eri pelaajien striimejä twitchissä. Suosikkejani on suomenkieliset striimit, lähinnä juurikin siksi että ne on suomeksi. Vaikka eipä ongelmaa tuota englannin kielikään, ymmärrän sitä kyllä niin luettuna kuin kuultuna oikein hyvin, mutta kyllä suomenkieli aina englannin voittaa. Toki välillä katson isoja CS:GO turnauksia, joissa harvemmin on suomenkielistä selostusta, kun ei striimeissä kuitenkaan se kieli ole se pääasia, vaan kiinnostavat pelit.

Suosikki striimaajia on ehdottomasti Laeppavian porukan striimit. Löytyypi twitchistä nimellä Laeppastream heidän kanavansa. Niissä (yleensä) pelataan pelejä jotka kiinnostavat minua, ja jutut on älyttömän hauskoja. Sitten välillä toki pelataan myös pelejä jotka eivät itselle hirveästi nappaa. Kuten esimerkiksi otsikossakin viitattu Dark Souls pelisarja. Tai pääsääntöisesti tuon sarjan kakkos osaa siellä on pelattu viimeaikoina. Itse olen Dark Souls ykkosen omistanut jo jonkin aikaa, varmaan vuoden, mutta kun kokeilin peliä sen ostettua, ei se oikein natsannut. Ei innostanut sitten ollenkaan. Sitä paitsi tallentaminen ei toiminut, kiitos vain Games for windows palvelu. Mutta nyt kun se palvelu on haudattu toimii myös tallentaminen tuossa pelissä, mutta nyt menen jo asioiden edelle.

Kun nyt on tuota Laeppastreamia tullut melko aktiivisesti seurattua, ja kun siellä paljon on nyt Dark soulssia pelattu, alkoi minuakin houkutella antaa pelille uusi mahdollisuus. Ja kun tällä kertaa kokeilin pelaamista ohjaimella, ja kun tosiaan ne tallennuksetkin nyt jää talteen, niin johan tuo peli alkoi maistua huomattavasti paremmalta. Mutta kun pelisarja on hyvinkin tunnettu julmetun vaikeasta vaikeustasostaan, niin kyllähän siinä hermo pari kertaa meni jo alkumetreillä.

Sitten kun pääsin vasta kunnolla peliin sisään, niin sitten se mielenkiinto vasta heräsikin. Kunnes sitten jumiuduin yhteen kohtaan. Hinkkasin sitä kohtaa aina silloin tällöin useampaan kertaan, ja levelit kasvoivat ja sain käyttööni uuden aseen, niin pääsin jopa tutkimaan ympäristöä hiukan enemmän. Sitten vastaan tuli ensimmäinen kunnon päävastus. Sillä olihan ns. tutoriaaliosuudessakin lopussa pääkkä, mutta sen voitti suht helpostikkin. Mutta nyt ei hirveästi itsellä mahdollisuuksia ollut, jostain ammuttiin selkään, ja julmetun iso minotauri hirviö nuiji kuoliaaksi melkein kertalaakista. Joten päätin että sinne en mene. No tutkittuani kunnolla kaikkialle totesin että kai se on mentävä, kun en pääse muuten etenemään. Pian huomasin tikkaat joita pitkin pääsin tappamaan selkäänampujat, joten se helpotti edes vähän. Mutta ei siitäkään nyt hirveästi apua ollut, kun itse sain pääkkään iskettyä vain joku viisi iskua, ja pääkällä oli vielä yli 4 viidesosaa elämästä jäljellä.

Lopulta viimeyönä keksin ratkaisun pääkän voittamisen helpottamiseksi, ja syöksyin sen kimppuun sieltä mistä minua aikaisemmin ammuttiin selkään, ja kas, puolet elämästä hävisi kerta jysäyksellä pääkältä. Muutenkin lähti sujumaan hyvin, onnistuin väistämään kaikki sen iskut, ja sain itse muutaman iskun tehtyä. Kädet alkoi hikoamaan aivan jäätävästi, ja sydän hakkasi tuhatta ja sataa. Sain houkuteltua sen toiseen päähän muurinpätkää jossa taistelimme, juoksin sen minkä ehdin takaisin ampujien tasanteelle ja hyppäsin uudelleen minotaurin niskaan. Ja voitto tuli! Huh huh miten mahtavalta se tuntui kun voitti niin saakelin pitkään itseä kiusanneen pääkän. Enää en ihmettele ollenkaan miksi tästä pelisarjasta pidetään.

Joten tänään olen jatkanut Dark soulssin parissa seikkailuja, ja kokenut niin löytämisen riemua, kuin useita kuolemia. Kuitenkin olen melko tyytyväinen miten pitkälle olen lopulta onnistunut etenemään, varsinkin kun se on niin kovan taistelun takana. Se tunne on todella palkitseva kun onnistuu etenemään pelissä ja pääsee seuraavalle lepopaikalle.

Joten tässä lähiaikoina saatan siis viettää tämänkin pelin parissa aikaani. Eilen ostin edittäin suurella alennuksella Middle earth, shadow of mordorin, ja kun sen 40 gigan pelitiedoston lataaminen ja asentaminen steamissa netin kautta vei jonkin aikaa, odotin innolla että tänä iltana pääsen sitä pelaamaan. Mutta pettymys olikin suuri, kun peli ei käynnistykään. Mietin jo ottavani yhteyttä steamin tukeen, että miksi peli ei toimi, kun tajusin tarkistaa laitteistovaatimukset. Sieltä selvisi että peli tarvitsee 64 bittisen windows version toimiakseen, ja minulla on asennettuna 32 bittinen. hmmmh.

Olin kyllä ajatellut muutenkin ensiviikolla asentaa käyttöjärjestelmän uudestaan, kun ostan uuden muistikamman koneeseen, ja tahdon kaiken mahdollisen muistin käyttöön, kun 32 bittisessä on tuo 3,5 gigan muistikatto jota se voi käyttää, ja 64 bittinen on rajoittamaton, ja saa käyttöön niin paljon muistia kun koneesta löytyy. Minulla on tällä hetkellä 4 gigaa, josta siis tuo 3,5 käytössä tuon 32 bittisyyden takia, ja se ei meinaa kyllä mitenkään riittää. Varsinkaan kun olen ajatellut alkaa tallentamaan pelaamistani videolle, tai ehkä jopa striimaamaan, niin siihen ei tuo riitä kyllä ollenkaan.

Joten sen takia odotus Middle earthin kimppuun pääsemisestä jatkuu, mutta ensiviikolla sitten hyvällä  tuurilla. Mutta nyt on aika lähteä uinumaan joten ensi kertaan! :)

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Vanhja kääreitä, jälleen

Kuten on varmaankin muutamasta edellisestä postauksesta käsittänytkin, olen viime aikoina pelaillut tuota ESO:a, eli siis Elder Scrolls Onlineä. Vaikka otsikko taas antaisi ymmärtää että sitä olen pelaillut taas, niin niinpä asia ei suinkaan ole. Nimittäin iski tuossa aikaisemmin jostain käsittämättömästä syystä pelata Elder Scrolls 3:a eli morrowindiä. Mysteeristä siitä sen tekee se, että en ole koskaan oikein tuohon morrowindiin hurahtanut, enkä siis ole oikein jaksanut pelatakkaan kuin jonkun puolisen tuntia. No varmaan johtuen tuosta online mätöstä, nyt kuitenkin iski halu antaa vanhalle pelille uusi mahdollisuus, ja se olikin yllättävän positiivinen kokemus.

Vaikkakin olen tosiaan joskus tälläkin koneella tuota peliä kokeillut, niin ajattelin silti luoda uuden hahmon, niin pääsee helpommin sisälle peliin kun aloittaa aivan puhtaalta pöydältä. Koska minulla on ollut tässä jo jonkin aikaa yllättäen kehittynyt mielenkiinto pelata jousipyssyä käyttävillä hahmoilla, ajattelin ensiksi luoda sellaisen, mutta jälleen kerran ajattelin että lienee turvallisempaa pelata hahmotyypillä joka on minulle kaikkein tutuin, eli warriori siis jälleen.

Kun mielenkiinto oli oikeastaan kohdillaan jo alusta alkaen, niin pelaaminenkin tuntui heti alusta asti mukavalta. Aikaisemmin on eniten luultavasti häirinnyt nuo grafiikat, mutta nyt näin indie pelien kultaisena aikakautena, kun useimmissa peleissä haetaankin hieman yksinkertaisimpia grafiikooita, ei nuo tosiaan häirinneet nyt ollenkaan. Ensimmäinen ongelma oli vain saada ase esille, joten kuolin ensimmäiselle pienelle toukalle, joka minun kimppuuni kävi. Melko masentavaa.

No uudelleen latauksen (jonka onneksi olin hitusen ennen madon kohtaamista onneksi tehnyt) tutkin näppänkomennot, ja sain pienen tikarinikin esille ja pääsin haastamaan madon hiukan paremmin. Silti se pentele vei minulta kolmanneksen elämästä, ennenkuin suostui kuolemaan. Oli se vaan sen verran vaikeaa osua sillä tikarilla. Seuraavaksi ajattelin jatkaa päätehtävää, tai oikeastaan varsinaisesti vasta aloittaa sen, ja suunnata kaupunkiin johon minut käskettiin menemään.

Täytyy tässäkin sanoa, että yllätyin miten pitkä matka sinne lopulta olikaan. Ei nykyaikaisissa pullamössö peleissä vaan heti aluksi pistetä kulkemaan noin pitkiä matkoja. Mukavaa vaihtelua siis sekin. Kaupungissa olin hetken aikaa aivan hukassa kun suunnistaminen ei oikein onnistunut, ja kaikki oli vierasta ja outoa. Lopulta kuittenkin löysin etsimäni paikan, ja henkilön, ja sain ensimmäisen main quest tehtävän tehtyä.

Seuraavaksi päätin sitten lähteä kauppiaan luokse, sillä tikari saisi nyt lähteä. Halusin heti hieman tehokkaampaa, joten ostin suht tehokkaan miekan, hanskat, ja kypärän sekä kilven. Nyt voi taas huoletta rynniä eteenpäin.

Seuraavaksi päätin liittyä Fighters guildiin, sillä niin olen tehnyt melkeinpä kaikissa mahdollisissa Elder Scrolls peleissä. SE alkaa olla jo sinänsä omanlainen perinne, joten päätin jatkaa sitä. Tein ensimmäisen tehtävän, joka sattui yllättäen olemaan taas kerran perus rottien tappoa jonkun kellarista. Helppo nakki. Seuraavaksi olikin vuorossa jonkun kaivoksen varkaiden kiinnisaaminen. Tai siis toisinsanoen tappaminen.

No kaivos löytyi yllättävänkin helposti, ottaen huomioon että koko pelin kartta on minulle täysin vieras. Kaivos muistutti kovasti Oblivionin ja Skyrimin vastaavia, ja heti tuli varsin kotoisa fiilis. Löysin melko nopeastikkin oikeaan paikkaan, ja sain varkaat kimppuuni yhtäaikaa. Voitto sujui yllättävän helposti, toki puolet elämästä siinä meni, mutta kiitos uusien varusteiden, ei pahemmin kuitenkaan ongelmaa kerennyt muodostumaan. Palautin tehtävän jonka jälkeen tutkiskelin ympäristöjä ja lopulta lopetin pelin.

Noin kerrottuna vaikuttaa kun olisin pelannut vartin tai jotain sitä luokkaa, mutta kyllä siinä meni reilu tunti. En jaksanut kuitenkaan pelata pidempää, sillä Twitchissä pyörii muutama striimi joita tässä samalla seurailenkin kun kirjoittelen tätä.

Mutta olipa kyllä yllättävän mukava kokemus. Nyt on tullut tehtyä ensimmäinen tehtävä jokaisesta Elder Scrolls pelistä! :)

Siinä kuitenkin kaikki tällä kertaa, nyt taidan uppoutua seuraavaan Bloodborne striimiä, ja odottelen illan CS turnauksen loppuottelu striimejä! :) seuraavaan kertaan siis! :)

maanantai 23. maaliskuuta 2015

24 tunnin välitsekkaus

ooolraittia rallaa. Huomasin tuossa juuri että on tullut 24 tuntia pelattua tähän mennessä yhteensä Elder scrolls onlinea, joten eiköhän ole aika jo kertoilla taas omaa mielipidettä enemmän.

Pelinhän ostin siis jossain tuossa viikko sitten, ja siitä sitten pääsin pelailemaan vasta seuraavana päivänä. Siitä lähtien olen pelannut peliä joka päivä, ja ilmeisesti yllättävän paljonkin, jos tuntimäärät pitävät paikkansa. Mikäli ne tosiaan paikkansa pitävät, se ainakin osoittaa sen miten helppoa peliin on uppoutua, ja itse asiassa pari kertaa pelin olen lopettanutkin vain sen takia, että se on kaatunut. Sen epäilen johtuvan aivan täysin tietokoneen muistista, sitä kun ei minulla ole kuin 2 gigaa, mutta jos saan toteutettua suunnitelmani, jo viikon päästä asia pitäisi olla korjattu.

Tässä välissä tuli mieleeni, että tuo 24 tuntia taitaa sittenkin sisältää myös sen päivitys ajan, kun aika on hiiren ja näppäimistön ohjelmiston mielipide, joten peliaikaa ei ole niin paljoa tullut pelattua, mutta eipä se mitään.

Mutta takaisin pelistä kertomiseen. Mitkä ovat kokemukseni tähän mennessä? No ensinnäkin tietysti suurin hämmästys itselleni on hahmon kehityksen hitaus. Nyt en siis tiedä miten paljon tuosta 24:stä tunnista on pelaamiseen mennyttä eikä päivittämiseen, mutta joka tapauksessa hahmoni on vasta 8 tasolla. Jos saman tason haluaisi saavuttaa wowissa, se kävisi kyllä kevyesti tunnissa. Mutta toisaalta, wowia olen pelannut aktiivisen epäaktiivisesti sen joku 6 vuotta, eli se on jokseenkin tuttu peli minulle, kun taas tuota ESOa nyt tosiaan sen muka 24 tuntia. Vaikkakin jos laskettaisiin kauanko olen yhteensä pelannut Elder scrolls pelejä yhteensä, tulisi vastaukseksi jo ihan kiitettävä määrä tunteja, mutta on tämä online kuitenkin omanlaisensa kokemus. Vaikkakin täytynee sanoa että hahmon kehitys menee kuitenkin aika lähelle, miten se Skyrimissäkin menee, mutta on siinä poikkeuksensa.

Eli siis hahmo on 8 levelinen, se siitä. Aikaa pelissä en ole käyttänyt ainakaan ihan hirveästi "Main quest" linjaa seuraamalla, eli ns  pelin "tarina" on vielä jäänyt suurimmalta osin tutkimatta, koska olen tehnyt senkin edestä sivutehtäviä. Ja ne ovatkin kyllä olleet siinämäärin mielenkiintoisia, että en tiedä missä vaiheessa olisin edes halukas palaamaan main questin kimppuun. Toisaalta täysin samoin on käynyt vain kahdessa muussa pelissä, ja ne kun sattuvat juuri olemaan Elder scrolls 4 ja 5, eli oblivion ja skyrim, eli siinäkin mielessä tämä peli tuntuu oikealta Elder scrollsilta, ja siitä olenkin hyvin iloinen. Samoin craft puoli on varsin mielenkiintoista, ja itse olen taas tehnyt samoin kuin ennenkin oblivionissa ja skyrimissä, että tutkiskelen paikkoja ja otan melkeinpä kaiken talteen mitä vastaan tulee.

Ja siitä päästäänkin siihen mistä sitten huomaa että tämä todellakin on online peli? nimittäin juuri siitä että tavaraa ei tietystikkään voi löytyä aivan samalla lailla kuin esimerkiksi skyrimissä, jossa luolastot olivat välillä aivan täynnä löydetävää tavaraa, ja melkein joka luolaston jälkeen piti mennä kauppaan ja arkulle tyhjentämään reppu että voi jatkaa. Kyllä nytkin reppu tosin täyttyy yllättävänkin nopeasti, mutta ei aivan yhtä nopeasti kuin ei online peleissä. Ja tietysti muutos on myös repussa, kun skyrimissä repussa pystyi kantamaan vaikka rajattomasti tavaroita, jos kantoi tavaroita jotka ei painanut mitään, sillä skyrimissä repussa oli painoraja, mutta onlinessä on kuten kaikissa muissakin onlinepeleissä määrä raja, joka ainakin aluksi on 60 tavaraa, koosta riippumatta. Onneksi samanlaiset tavarat stäkkääntyvät kasoiksi, joten eivät vie kuin yhden paikan.

Ja tietysti toinen ero on se väenpaljous! varsinkin kun peli on toteutettu varsin suurilla servereillä. Itsellähän oli valittavana joku amerikan tai euroopan suurserveri. Ja olen siis euroopan suurserverillä, mikä yllätys. No joka tapauksessa ihmisiä on kaupungissa paljon, ja muuallakin ihmisiin törmää jatkuvasti, tehtävien tapahtuma alueilla yleensä parveilee 2-5 tyyppiä tehtävästä riippumatta, mutta kuten aikaisemmin sanoin, onneksi hirviöt herää suht nopeasti henkiin, niin kaikille riiittää tapettavaa. Ja on siitä hyötynsäkin, varsinkin kun välillä tulee tehtäviä joissa pitää tapella vahvaa ja isoa pomoa vastaan, on melkein aina joku muukin pelaamassa samassa kohdassa, ja tappo käy helpommin.

Jotenka siis, jos jotain pitää pelistä kokemuksena tähän mennessä sanoa, niin sanon että mahtava. tämä on ihan kevyesti omien online pelien top 3 listalla paikalla 2, koska wowia nyt ei ihan niin helposti horjuuteta, mutta sekin voi vielä tapahtua, jos peli jatkuu yhtä mahtavana kuin mitä se näin alussa ainakin on. Kokemus on ollut erittäin positiivinen ja yllättävän salakavalasti koukuttava. Toki huonojakin puolia on, mutta eipä sellaisia pelejä olekkaan joissa ei jotain huonoa olisi. Tässä tapauksessa kuitenkin positiiviset asiat on vaan niin äärimmäisen positiivisia, että voitolle jäädään ja kevyesti.

Mutta joka tapauksessa nyt lienee lähdettävä kauppaan ja syömään. Jatkan taatusti tuon Elder scrolls onlinen pelaamista, ja taatusti jatkan kokemuksien tänne kirjoittamista. Joten ei taas muuta kuin ensikertaan! :)

lauantai 21. maaliskuuta 2015

hieman pieniä mietteitä :)

kuten otsikkokin lupaa, tästä postauksesta ei olisi tarkoitus tulla kovinkaan pitkä, vaan se sisältää pieniä mietteitä ja huomioita joita nyt on mieleen tullut, pääsääntöisesti tuohon Elder scrolls onlineen liittyen.

Jotenka siis mitä mielessäni liikkuu? niinpä, hyvä kysymys.

En ole ihan hirveästi kerennyt pelailemaan tässä eilen ja tänään, mutta hiukan kuitenkin, ja olen pystynyt luomaan hieman paremmin kuvaa tuosta Elder scrolls onlinestä. Ja täytyy kyllä sanoa että edelleen olen yllättäen varsin positiivista mieltä pelistä. Sillä odotin että se olisi vieläkin yhtä hirveää kuin Beta testin aikoihin, ja silloin odotukseni peliä kohtaan sai niin kovan kolauksen, että ne laski todella alas, ei siis odotusten ylittämiseen tarvittukaan sitten kovin paljoa. Se ei toki tarkoita että peli ei olisi ansainnut sitä että se yllätti minut positiivisesti, vaan sen se on tehnyt ihan oikein.

Vaikkakin, yhä edelleen häiritsevin asia pelissä on se, että se on nettipeli. Kun minä kuitenkin olen sen tyyppinen pelaaja, että tykkään pelata pelejä omassa tahdissa, täysin omassa rauhassani, ja sitten välillä on mukava pelata porukassa tai jonkun kanssa. Miksi sitten pelaan myös nettipelejä? No koska tahdon. Niin yksinkertaista se on. Minä tykkään pelata niitä.

Ja mitä tähän mennessä tulee tuohon Elder scrolls onlinen pelailuun, pelaan sitä tällä hetkellä pienissä puolentunnin tai maksimissaan puolentoista tunnin pätkissä, ihan vain koska vaikka peli kiinnostaakin minua ja on hyvä ja mukava pelata, on silti mukava tehdä muitakin juttuja. Se ei ole imaissut minua vielä ainakaan mukaansa aivan samalla tavalla kuten esimerkiksi Skyrim teki, jolloin olisin voinutkin pelata peliä kevyesti useitakin tunteja ennen kuin havahduin että muutakin voisi tehdä välillä. Toisaalta minulle tulee hyvin harvoin vastaan sellaisia pelejä jotka niin mukaansa imaisevat, mutta silti tämän kanssa ei vielä ainakaan niin ole käynyt. Mutta tulevaisuus näyttää sitten miten tämän kanssa käy. Toivottavasti ainakin paremmin kuin Star wars the old republikin kanssa, johon koin aluksi suurtakin mielenkiintoa, juurikin varmaan siksi että hei jee, Star Wars nettiroolipeli. Mutta se peli oli toteutettu toisaalta siihen aikaan niin huonosti, että pelin pelaaminen maksmatta oli oikeastaan tehty mahdottomaksi, ja vaikka yritin pelin pariin palata nyt tuossa blogitaukoni aikana kerran, niin sama vain tapahtui uudelleen, ei vaan jaksa innostua, kun jokin siinä pelissä mättää, mutta en osaa sanoa mikä.

Joka tapauksessa, voisin lopetella tätä pohdiskelevaa kirjoitusta tällä kertaa näinkin lyhyeen, ja taidan taas käydä pyörähtämässä tuolla onlinen puolella, kun kiinnostusta kuitenkin löytyy, vaikka aivan koukuttunut en olekkaan! :)

perjantai 20. maaliskuuta 2015

vanhoja kääröjä

Kuten jo viime postauksessa tuli lupailtua, seuraavaksi olisi luvassa juttua eräästä pelistä, johon tutustuin jo sen Beta testi vaiheessa, mutta pelaamaan aloitin vasta toissapäivänä. Otsikostakin voinee päätellä että peli on Elder Scrolls Online.

Ostin viime kesänä tahi syksyllä, en nyt muista tarkalleen milloin, mutta ostinpa kuitenkin tuon mainion paketin jossa tuli kaikki Elder scrolls pelit, aina 1:stä eli arenasta 5:seen eli Skyrimiin asti, ja täytyy niistä sen verran sanoa, että kun jonkin verran nyt olen niitä vanhempiakin elder scrolls pelejä pelannut, varsinkin ensimmäinen eli Arena on ollut aivan mahtava, ja tietysti skyrim myös, niin lienee sanomattakin selvää, että olen innolla odottanut pääseväni käsiksi tuohon onlineen, kun se on ainoa joka minulta on puuttunut noista peleistä. Kuitenkin suht korkea hinta ja kuukausimaksut on ollut se tekijä miksi en peliä ole tullut hommanneeksi.

Kokeilin siis tuota Elder scrolls onlineä jo beta testivaiheessa, kun sain jostain koodin joka siihen oikeutti, ja aika vähäiseksihän se pelaaminen silloin jäi. Suurimpana syynä oli pelattavuus. Peli kyllä osittain näytti Elder scrollsilta, mutta ei tuntunut sellaiselta, ei sitten ollenkaan. Ja se lopulta oli myös iso syy, miksi peliä en halunnutkaan ruveta ostamaan.

Mutta sitten joskus talvella luin että peli luopuu maaliskuussa kuukausimaksuista, joten arvelin että silloin isken sen kimppuun, jos se on kerran ilmaista. Erehdyin kuitenkin pikkasen, sillä pelihän piti vielä ostaa, sitä ei ilmaiseksi siis saanut, mutta kuukausimaksuja ei tarvitse enää, vaan peliä saa pelata niin paljon kun sielu sietää kun sen kerran on ostanut. Niinpä sitten tuossa muutama päivä takaperin käydessämme kaupassa sattui silmään kiva tarjous, jossa tuo peli lähti mukaan 20 euron hintaan, joten tuumasin että miksipäs ei.

Ensimmäisenä peli piti tietysti asentaa ja koska kyseessä on netissä pelattava multiplayeri, päivittää siihen päälle. Asentaminenhan sujui ongelmitta, mutta päivittäminen olikin sitten ihan oma hommansa, kun ensimmäisenä peli rupesi lataamaan noin 20 gigaista tiedostoa, joten tiesin että tässä tulee menemään aikaa. Kone lataili päivitystä koko illan, ja jätin tietokoneen päälle lataamaan yöksikin, että pääsisin edes joskus pelaamaan peliä.

Ja aamulla peli olikin valmis pelattavaksi. Joten sitten vain peli käyntiin, vanhat beta tunnukset piti vain päivittää tähän hetkeen, ja sitten vain hahmon luontiin. Hahmon luonti oli varsin peruskauraa, ei siitä siis sen enempää.

Peli starttaa Elder scrollseille tuttuun tapaan jonkinlaisesta vankilasta, ja sieltähän olisi paettava. Itse kun olen Elder scrollsini pelannut ensimmäisestä persoonasta, niin oli erittäin mukava huomata että se oli nyt myös mahdollista onlinessä, beta vaiheessa kun se puuttui. Muutenkin pelaaminen tuntui mukavan paljon Elder scrollsilta. Toki ihan yhtä paljon tavaraahan ei löydy ihan joka paikasta niin kuin esimerkiksi Skyrimissä, mutta se on ihan ymmärrettävää tämän kaltaisissa peleissä.

Itse olen peliä nyt joku kolmisen tuntia pelaillut rauhalliseen tahtiin, joten vielä en täydellistä analyysiä todellakaan voi pelistä sanoa. Mutta mitkä fiilikset pelistä on tähän mennessä jäänyt? No, erittäin positiiviset. Vaikkakin itselläni ongelmana on se, että Skyrimissä totuin keräämään talteen kaiken mitä vastaan tulee, niin onlinessä en ole vielä ainakaan löytänyt mitään arkun kaltaista johon voisin keräämäni asiat talteen laittaa.

Kartta symbolit muistuttavat hyvin paljon Skyrimiä, joten siinä mielessä heti tuli kotoista olo pelin parissa. Mutta yksi asia josta muistan arvosteluistakin lukeneeni, on toki se, että kun Skyrimissä ja muissa elder scrollseissa tappelut hoidetaan yleensä aina hiiren näppäimillä, torjutaan iskuja ja hakataan tai tehdään loitsuja, niin nyt tehokkaimmin vihollinen ottaa iskua skills iskuille, jotka löytyy numeroinäppäimistä 1-5. Se ei sinänsä ole huono asia, mutta kyllähän se hitusen sitä fiilistä syö, kun se muistuttaa hyvin paljon siitä, että kyseessä on massiivinen nettiroolipeli. Ja toinen huono puoli on myös juuri se, että se on nettiroolipeli. Ei siis siksi että hyi ihmisiä, vaan juurikin se ihmisten paljous. Koita siinä sitten rauhassa tehtävää tehdä kun samoja vihollisia on melkein koko ajan tappamassa 4-7 muutakin tyyppiä. Ongelma on onneksi korjattu vihollisten varsin nopealla spawnaus ajalla, joten minuuttia kauempaa tuskin joutuu odottamaan tietyn vihollisen henkiin heräämistä.

Mutta kuten jo sanoin, olen pelannut peliä vasta tosi vähän, ja olen nähnyt siitä vasta pintaraapaisun. Mutta se raapaisu on kyllä tuntunut hyvältä, vaikkakin tosiaan pieniä miinuspuolia löytyykin. Mutta positiivinen on kokemus vielä tähän asti ollut, ja toivon että se samanlaisena pysyykin. Seuraavaksi aion alkaa tutkia pelin maastoja, ja katsoa tuleeko pelissä vastaan samanlaista löytämisen riemua, kuin aiemmissa peleissä kun on vaellellut päämäärättömästil, ja löytänyt jotain yllättävää, koska se on aina ollut se Elder scrollsien parhaita puolia.

Mutta sellaista tälläerää. Taidan tästä lähteä vielä hetkeksi ihmettelemään tuota auringonpimennystä, ja sitten suunnata tuonne Online maailman ääriin! :) ensi kertaan siis.

torstai 19. maaliskuuta 2015

salapolisointia

Lupaukseni tämän blogin päivityksestä hitusen ahkerammin kuin joka toinen vuosi pitää ainakin vielä paikkansa, joten kerronpa mitä on tullut nyt pelailtua.

Tapahtuipa nimittäin niin, että joskus viitisen vuotta sitten pelailin salapoliisi peliä nimeltä Sinkin island. En ole varma kertoilinko siitä koskaan täällä? No joka tapauksessa tuon pelin tallennukset ja peli itse hävisivät jonnekin, ja se jäi vaivaamaan minua, koska olisin tahnut saada selville kuka tappoi ja mitä oikein tapahtui. Sitten tuossa maanantaina huomasin pelin olevan Steamin viikkoalennuksissa 2:lla eurolla, joten sen ostin heti sitä suuremmin miettimättä.

Tarina alkaa siitä, että rikostutkija lennätetään helikopterilla saarelle, jossa miljonääri on kuollut. Paikalla on hänen 3 aikuista lastenlastaan puolisoineen, arkitehti joka on ollut vastuussa saarelle rakennetun ison tornihotellin rakentamisesta, miljonäärin asianajaja, ja saaren alkuperäisasukas, ja hänen mykkä tyttärensä.

Sitten aletaan vain selvittelemään kyselemällä ihmisiltä asioita, ja etsimällä johtolankoja ja kaikkea hyvinkin perinteistä salapoliisi hommaa. Peli on point and click, eli kaikki tapahtuu hiirellä klikkailemalla. Pelissä on apuna joku hieno "salapoliisin avustaja tietokone ohjelma" jonne etsivä aina syöttää kaikki tiedot ja johtolangat yms. ja jonka kautta kaikki päättely tapahtuu.

Aluksi peli tuntui taas hyvältä, oli mukavaa päästä jatkamaan kesken jäänyttä peliä, vaikkakin alusta, ja selvittää mitä oli tapahtunut. Pienet asiat häiritsivät vähän, kuten se, että jos joku kertoi etsivälle, ettei pidä jostain tietytstä tyypistä, niin kun sitten jutteli sille josta joku ei pitänyt, etsivä kertoi että "muuten, tuo tyyppi ei pidä sinusta". Näin tapahtui joka kerta kun joku puhui pahaa jostakin. Tuntui että etsivä on aiheuttamassa vaan kovia riitoja kaikkien kanssa.

Toinen asia joka alkoi häiritsemään, oli se, että etsivä ei välittänyt tavasta, jolla todistusaineisto oli kerätty. Etsintälupaa ei ollut, joten mitään ei saanut tonkia, tai toisten laukkuja avata, paitsi jos ketään ei ollut näkemässä, sitten millään ei ollut väliä! etsivä alkoi vaikuttamaan ihan kleptomaanilta, kun availi laukkuja, ja  otti tavaroita joilla ei tuntunut edes olevan mitään tekemistä koko jutun ratkaisemisen kannalta.

Nämä oli ainoat asiat jotka häiritsivät minua pelin alkupuolella. Mutta sitten kun pääsin pidemmälle kuin missä olin ollut, ja torni alkoi uppoamaan, tai itse asiassa koko saari, ja alkoi viimeinen päivä saarella, alkoi asiat enemmänkin ärsyttämään.

 Esimerkiksi kun kaikki saarella olijat oli nyt tornissa, koska muu saari oli jo uponnut, ja loputkin saaresta oli uppoamassa ainakin puheista päätellen melko nopeastikin, niin silti kukaan ei tehnyt mitään että saarella olijoita olisi pelastettu. Yhteys pelastuslaitokseen vai rannikkovartiosto tai mikä lienee ei auttanut, kun he halusivat siirtää ruumiita suojaan, että ne saadaan haudattua. Toki he pelastivat joitakin haavottuneitakin, mutta melko erikoista että noin 10 henkilöä jotka olivat piakkoin kokemassa varman hukkumiskuoleman, jos heitä ei pelasteta, ei haluttu pelastaa, vaan siirreltiin kuolleita ennemmin. Sitten selvisi että tornissa on kuumailmapallo, jolla voi lentää jos mikään muu ei auta. hmm, ei sitten tullut mieleen aikaisemmin kertoa, kuin vasta sitten kun oltiin jo melkein kuolleita.

Rikoksen tutkiminen jatkui, ja tietystikkään ei voitu pelastautua, ennenkuin rikos on selvitetty. Ja Siinä vaiheessa alkoi se tolkuton edestakaisin juoksu. Piti käydä toisella puolella tornia alemmissa kerroksissa etsimässä todistusaineistoa, sitten mennä juttelemaan tyypille toisella puolella tornia ja ylimmässä kerroksessa, palata takaisin mistä todistusaineisto löytyi, sitten mennä taas tyypin juttusille, ja vielä palata todistusaineiston löytymis paikalle. Todella ärsyttävää tyhjänpäiväistä ajanhukkaa. Lisäksi vaikka itselle oli jo aivan selvää kuka oli murhaaja, ja kenelle tahansa normaalille ihmiselle hommassa ei olisi ollut mitään mitä ei enää olisi ymmärtänyt, niin etsivä ei tajunnut mitään, jos päätelmiä ei tehnyt tietokoneella ja yhdistellyt johtolankojen osia sitä kautta.

Osa todistusaineistoista löytyi todella oudoista paikoista. Kuten esimerksiksi kirjeen palanen löytyi ilman minkäänlaista järkevää syytä hissin vierestä ruukkukasvin ruukun alta. Miksi se oli siellä? Kukaan ei sitä sinne ollut kuitenkaan vienyt. Sitten kun viimein kaikki johtolangat oli koneella yhdistelty ja etsiväkin tiesi kuka on murhaaja, mentiin kuumailmapallon luokse, jossa murhaaja yhtäkkiä heilui ase kädessä uhkaillen ja heiluen. Sitten yhtäkkiä torni heilahti ja murhaaja tippui ja kuoli.... hmm, just great. Kun sitten kuvattiin taas etsivää, olikin kaikki koko tornista yhtäkkiä vaan ilmestynyt hänen taakseen valmiina lähtöön, ilman että kukaan oli kertonut että ilmapallo on lähtökunnossa, tai että oltiin ylipäätään lähdössä. Ja peli päättyi kun etsivä kertoo päätelmänsä ja todistusaineiston kaiken taustalta ilmapallossa olijoille heidän lentäessään kauniiseeen aurongonlaskuun.

Olipa kyllä kliseinen seikkailu. Tarina oli ihan hyvä, mutta pelissä tuntui monta asiaa järjestetty tapahtumaan vain, koska niin pitää tapahtua, jotta jotain muuta voi tapahtua. Ja juuri se, että etsivä ottaa kaikenlaisia esineitä mukaansa vain koska niitä saattaisi tarvita joskus, ja kyllähän niitä tarvittiinkin, muttta mistä helkutista se etsivä sen tiesi 2 päivää etukäteen?

No mutta saanpahan rauhan sielulleni, kun peli on nyt pelattu läpi, joten ei tuo 2 euroa paha hinta pelistä ollut, vaikka vikojakin löytyi yllättävän paljonkin lopulta. Olen kuitenkin ihan tyytyväinen että pelasin pelin, joten ei mennyt sekään aika hukkaan.

Tarkoitukseni oli kertoilla toisestakin pelistä tässä postauksessa, mutta koska en halua blogiin kirjoittaa mitään pienoisromaania yhteen postaukseen, kerron siitä toisesta pelistä sitten seruraavassa postauksessani! :)

maanantai 16. maaliskuuta 2015

pieni comeback

oohhohoo, täällä taas. Edellinen postaus näyttää olleen the 100 spesiaali, ja vaikka siinä tuli lupailtua top 5:sten sarjaa, se jäänee ainakin vielä toteuttamatta.

Blogi jäi tauolle kun tuohon aikaan kun viimeksi kirjoittelin, olin postilla töissä ja se vei kaikki voimani, joten kaikki vapaa-aika meni aika tarkalleen lepäillessä, ja olin niin väsynyt että en muistakaan kunnolla miten se vuosi postilla meni, se vain meni.

Mutta nyt energiaa ja virtaa taas riittää, joten jos sitä ottaisi itseään niskasta kiinni ja tulisi tännekin kirjoittelemaan jotain.

Joten mitäpä olen sitten viimeaikoina pelaillut?

No, hommahan on niin, että olen ollut kiinnostunut rekalla ajamisesta jo melko nuoresta asti. Ja sitten päivänä eräänä tulin ostaneeksi ratin ja polkimet tietokoneelle, niin asiat johti toisiin ja hommasin Euro truck simulator 2:sen. Ja huh huh että sitä tuli pelattua ja paljon. Vaikka peli nyt ei sinänsä paljon eroa normaalistakaan autolla ajosta, se oli rentouttavaa puuhaa. Samalla kun kuunteli äänikirjaa niin sai "luettuakin" samalla. Sitten pidin tauon pelistä, mutta palasin sen ääreen myöhemmin. Nyt en ole taas pariin kuukauteen sitä pelannut, mutta Steamin pelivalikossa näkyy kuinka paljon peliä on pelattu, niin kyllähän tuo 95 tuntia on aikasta paljon! :D

Mutta se ei ole (enää) listani ykkösenä pelatuimpana steam pelinä. Nimittäin sen syrjäytti eräs toinen peli. Ja täytynee ihmetellen todeta, että senkin nimessä on simulator. Ja ei, se ei ole goat simulator, sitä olen pelannut vain pari tuntia. Kyseessä on Farming simulator 2015. Ja mikäkö siinä sitten koukuttaa? No se tekemisen määrä. Aluksi kun on vain pari hassua peltoa ja vanhat traktorit ja puimuri, niin ei auta kuin vaan bviljellä ja myydä puidut tuotteet niin alkaa saamaan rahaa ja voi ostaa uudempia välineitä tai uusia peltoja, joka nopeuttaa rahan saantia tietysti. ja juuri tuoi tavaroiden päivittäminen on vaan niin koukuttavaa. Monesti tulee ajateltua "no nyt jos säästän vielä 100 00 niin saan paremman traktrorin, mutta hei, siihen kun saa vielä 20 tonnia lisää niin saan vielä paremman traktorin" ja sitten lopulta tunteja myöhemmin kun rahat on kasassa, niin huomaa että vielä 80 tonnia niin saan vielä paremman traktorin, ja taas tunteja myöhemmiin ostinkin pelin tehokkaimman ja kalleimman traktorin. Tällä hetkellä minulla on 3 traktoria joista yjksi on pelin kallein ja tehokkain, ja toinen toisiksi kallein ja tehokkain, lisäkis puimureita on 3 joista on isoimmalla mahdollisella puimuripäällä varustettuja, 3 kylvökonetta, isointa tietenkin, 1 rekka ja 2 isointa kärriä sille, ja sitten paljon muuta härveleitä paalaaimista ruohonleikkureihin. Ja sitten Ponssen metsäkoneita 2, eli toinen jolla kaadetaan puita, ja toinen jolla ne lastataan ja kuskataan myytäväksi.

Se on nimittäin ollut se homma joka minut lopulta koukutti ihan täysin. Mikään ei ole niin mahtavaa kuin kaadella puita ja lastata niitä kyytiin ja toistaa samaa sykliä monta kertaa. Siitä saatavat tuotot on ihan omaa luokkaansa, joten sillä saa rahaakin melko nopeasti. Joten sitä olen nyt viime aikoina tehnyt. Niin ja mikäkö on sitten sen pelimäärä? no tällä hetkellä Steam näyttää että olen pelannut peliä 99 tuntia, eli 100 menee melko piakkoin täyteen.

Ja joulun tietämille pelailin pikkuveljen kanssa verkonkautta Diablo 3:sta sen lisärillä pleikalla, ja se vasta hauskaa olikin! :) Siksipä minulla onkin pleikalla jo 3 hahmoa maksimilevelillä.

Nyt sitten tänään aloittelin Dark Souls ykköstä. Pari kertaa sitä aikaisemmin olen kokeillut mutta ei se ole oikein innostanut kun näppäimistöllä olen sitä pelaillut. Nyt starttasin uuden pelin ja pelasin ohjaimella, niin jopas alko tuntua paremmalta. Joten saattaa olla että se onkin sitten se seuraava peli jota tulee pelailtua, saas nähdä! :)

Myös cs:go on ollut pelilistallani. Nyt varsinkin kun ostin peli näppäimistön, Razerin blackwidow:n, joku pari kuukautta sitten, ja viime viikolla sen seuraksi hiiren, Razerin Nagan. Joten niiden hankintojen myötä pelikin on alkanut sujua paremmin, tai sitten se vain tuntuu silltä! joka tapauksessa nyt on välineet kunnossa, joten huonosta pelaamisesta voi syyttää enää vain itseäni.

Että sellasta, siinäpä pieni päivitys siitä mitä on tullut tehtyä. Nyt olisi tarkoitus tätäkin blogia alkaa taas päivittelemään, joten nähkäämme jälleen piakkoin täällä! :)

Ps: jos lautapelit kiinnostaa ja ovat lähellä sydäntä. niin tsekkaappas uusin blogini, nimeltään Piikin lautapeliblogi.  se on vielä suht nuori blogi, mutta päivitystahti on pysynyt hyvänä, kiitos sen että on tullut pelailtua paljon lautapelejä! :)