Kolmas kertako toden sanoo?

Hepskukkuu. Kuten viimeksi lupailinkin, niin nyt olisi luvassa lisää juttua assassins creed 3:sesta. Tapahtuipa nimittäin niin, että tajusin että hommaan piakkoin pleikka nelosen, ja sen hankittuani pleikka kolmonen ei nyt ihan eläkkeelle asti pääse, mutta lomailemaan kuitenkin, ja tulee jäämään vähemmälle pelailulle varsinkin alkuun, niin tuumasin että pakko pelata tuo assassiini kolmonen läpi mahdollisimman pian. Eilen pelasin yhden chapterin, ja loput juuri tuossa äsken, joten nyt on luvassa loppuarvostelua yms.

Niin ja spoileri varoitus, seuraava teksti tulee sisältämään spoilereita ac 3:n loppupään juonesta, joten tästä eteenpäin ei kannata lukea, mikäli joksus aikoo itse tuon pelin juonen kokea. Mutta tästä lähtee.

Kuten jo viimeksi valittelin, niin päähenkilö teki aivan jäätävän tyhmiä ratkaisuja jo viimeksi, ja kun pelaajalla itsellään ei ole vaihtoehtoa kuin vaan pelata niin kuin juoni vie, niin hieman pakkopullaa tämä loppua kohden itsellä oli. Minä tykkään erittöin paljon peleistä, joissa on hyvä juoni. Erityisen paljon pidän peleistä joissa on yllättäviä käänteitä ja erittäin hyvinkirjoitettua tarinaa muutenkin. Valitettavasti AC 3 ei kyllä täytä kumpaakaan kriteeriä. Paitsi hieman yllättävää toki oli pelin loppu, mutta siitä hetken päästä lisää.

Viimeksi jäätiin isäpapan kanssa yhteistyöhön,. joten seuiraava chapteri jatkui samasta tilanteesta. Mutta sitten kesken chapterin päähenkilö päätti lopettaa yhteistyön, joka oli kyllä erittäin järkevä teko, eihän sitä olisi pitänyt alunperinkään tukea koko yhteistyötä, mutta syy, jonka takia se yhtäkkiä loppui, oli vaan erittäin typerä. Kun isäpappa kertoi että george washington itse asiassa on se joka intiaaniyhteisöjä sorsii, suuttuu poika toki georgelle, mutta myös isälle. Jos isä on koko ajan aikonut tappaa george washingotnin, niin miksi helkutissa poika nyt tästä suuttuu isälle, joka kertoo mitä george on tehny. En ymmärrä tätä käsikirjoittamisen tasoa, jopa salkkareissa on välillä järkevämpää käsikirjoittamista, ja minä en edes katso salkkareita, juurikin tuon typerän käsikirjoituksen ja kaiken hölmöyden takia, ei vaan kiinnosta, joten se puhukoon aika paljon puolestaan.

No sitten on mentävä äkkiä pelastamaan kotikylä jonne ollaan georgen käskyjen mukaan hyökkäämässä. Se millä tapaa päähenkilö tämän tilanteen ratkaisee on jotain aivan järkyttävää sontaa että aivokapasiteetti ei vaan riitä käsittelemään tätä totaalista järjettömyyttä. Kun entinen paras kaveri (samasta intiaanikylästä) on hyökkäämässä george washingtonin lähettämien hyökkääjien kimppuun, pitääkin päähenmkilön hyökätä oman tätä kaveriaan vastaan. Ja koska jostain syystä kaveri ei usko että olen auttamassa niin mitäpä tekee päähenkilö? No tietty tappaa oman entisen parhaan kaverin joka tosiaan on samasta heimosta kuin itse päähenkilökin!!! Siis anteeksi mitä, mikä ratkaisu tämä tällainen on. Ja miten tämä estää georgen joukkojen hyökkäämisen kylään muka? mutta niin vain käy, kukaan ei hyökkääkkään, vaan itse on kiidettävä jo toisaalle. Ei vaan voi ymmärtää, koko hommassa ei vaan ole minkäänsortin järkeä!

SItten on pieni sota pätkä ja chapteri loppuu,  jonka jälkeen on kuten aavistelinkin, vuorossa nykyaikaan sijoittuva pätkä, joka on täysin turha ja täynnä myös älyttömyyksiä, joista en jaksa edes paasata, liian turhaa ja liian typerää.

Sitten palataan takaisin menneisiin, ja alkaa suuri meritaistelu. MIkäli olen käsittänyt oikein, niin assassins creed 4 on ollut jo työn alla kun tätä peliä on tehty, joten kai näillä tehtävillä on hieman tarkoitus pohjustaa seuraavaa peliä joka tosiaan on merirosvo teemainen, mutta ne nyt vbaan tuntuu aivan irrallisilta koko juonesta, vaikka onhan ne hyvin perusteltu, mutta silti en vaan pidä. Varsinkin tämä kyseinen meritaistelu oli jotain aivan kauheaa, en pitänyt.

Taistelun jälkeen ollaan menossa tappamaan taas toinen pääpahiksista, mutta saadaankin hieman osumaa tykistä ja ollaan puolikuolleena raahautumassa sinne minne piti mennä. Ja kas, siellä ei olekkaan sitä joka piti tappaa, vaan isäukko. Ja sitten koittaa taas sontaa kun pitää itse taistella erittin puolikuntoisena tosiaan tykistä saaneena täysivoimaista isäukkoa vastaan. Normaali järjen mukaan tässä ei pitäisi hirveästi epäselvyyttä olla kumpi tuon taistelun voittaa, kokenut ja paljon taistellut temppeliritari, vai erittäin puolikuntoinen nuori assasiini, jonka opijnnot salamurhien parissa on vasta päättynyt. No vaikea taistelu se oikeastaan oli mutta tietysti päähenkilömme on se voitettava todennäköisyyksiä uhmaten, ja niin isäukko saa surmansa.

Tämän jälkeen on enää jäljellä se viimeinen, jonka luulin että vuoro kuolla olisi ollut tosiaan jo edellisessä chapterissa. Koko tämä chapteri on vaan erittäin tökerö ja pöljä. Päähenkilö tekee paljon typeriä asioita, etsiien tätä Charles leetä joka on tapettava. Ja jostain ihmeen syystä kaikki henkilöt joille pelissä pitää puhua, tietää jo ketä jahtaan, joten heiltä ei tarvitse kysyä kuin missä? todella outoa. Lopulta seuraa suuri viimeinen takaa-ajokohtaus, joita tosiaan vihaan sydämmeni kyllyydestä, ja tämä varsinkin oli jotain aivan kauheaa sontaa, mutta sain kuin sainkin sen lopulta läpi. pla pla pla ja lee on kuollut. Josta seuraa se että saadaan avain jotan ollaan jahdattu koko pelin, ja jota nykyhetken henkilöt tarvitsevat maailman pelastamiseen.

Siispä siirrytään viimeiseen chapteriin joka on nykyaikaa. chapteri on itseasiassa vain pelkkää loppuvideota, jossa kerrotaan miten päähenkilöä on johdettu tuohon paikkaan koko ajan jonkun muinaisen "hengen" toimesta. Tai siis ainakin jotain sellaista, en jaksa kertoa tarkemmin kun sillä nyt ei ole suuremmin väliä, kun sontaahan tämä koko loppu on. Sitten selviää että päähenkilökkä on vaihtoehtona joko tuhota maailma ja näin estää tämän "hengen" joku suunnitelma, tai aiheuttaa maailmanloppu ja siitä seuraa asioita. No itsehän tässä ei edes valintaa saa tehdä, vaan maailmanloppu se olkoon ja peli päättyy. no wau, nyt oli ehkä vuosisadan antikliiimaksisin loppu. Tämä on se mitä kohti koko pääjuoni on vienyt ensimmäisestä pelistä asti. Ei voi muuta sanoa kuin että hämmästyttävää! Hämmästyttävää miten suurta sontaa voikaan olla 3:n pelin kestoinen pääjuoni olla, huh huh miten suuri pettymys tuo loppu, vaikka olisihan se nyt pitänyt päätellä jo tuossa 9 chapterin aikana, että ei se nyt tästä enää paremmaksikaan voi mennä.

Huh huh, hiljaseks vetää. Peli oli hyvä pelillisiltä osin, vaikkakin iso osa päätehtävistä olikin melko ärsyttäviä, mutta muuten pelattavuus oli mitä mainioin, ja nautin pelin pelaamisesta. Mutta juoni oli se joka teki kipeää. En muista ihan vähään aikaan pelanneeni mitään noin surkeasti käsikirjoitettua peliä, ja eikä tuota kyllä juonen takia kannattaisikaan pelata. Loppujen lopuksi olen vain iloinen että sain sen pelattua ennen kuin se olisi jäänyt pölyttymään. Ja olihan siinä hauskat hetkensä ja viihdyin pelin parissa, varsinkin sivutehtävien ansiosta, joten oli se ihan pelaamisen arvoinen, mutta tuskin tulen kyllä tätä enää tämän jälkeen koskaan pelaamaan.

Joten sellasta. Suuresti veikkaan että seuraava päivitykseni tulee sisältämään sitten Ps4 asiaa, ja toivon mukaan Fallout 4 kokemuksia, mutta vaikea sanoa vielä kun ei varmaksi tiedä. Sen näkee sitten :D siihen asti ei muuta kuin moi :)

Salamurhailua

Paljon on taasw kerennyt pelailla sitten viime postauksen, joten aika taas kertoilla hieman pelillisiä kuulumisia.

Viime postauksen jälkeen on tullut pelailtua muutakin kuin vain isaaccia, Sillä katselin joku päivä eri tyyppien striimejä, joissa he pelailivat uusinta assasins creediä, eli syndicatea. Itselläni sitä ei ole, mutta omistan kaikki assasiins creedit ykkösestä neloseen, mutta koska tahdon pelata ne järjestyksessä, ei kolmosta tai nelosta ole vielä tullut edes koskettua. Nyt annan varoituksen spoilereista, sillä kirjoitan assassins creed 2:sen loppupäästä ja kolmosen alusta, joten pieniä spoilereita on pakko sisällyttää, mutta ei kovin isoja.

No joten striimistä innostuneena päätin jatkaa AC: 2:sen pelaamista. Ja täytyy sanoa että nyt muistin miksi olin jäänyt siihen mihin olin. Tehtävänä oli tappaa jonkun tyypin 8 tai 9 kenraalia, ja jokaisen tappaminen oli erilainen tehtävä, mutta kaikki yhtä lukuunottamatta oli aivan älyttömän ärsyttäviä tehtävinä. Varsinkin takaa-ajo tehtävät on jotain todella hirveää tuossa pelissä, ja tietysti seassa oli sellaisiakin. Jonkun salamurhaus huomaamatta on kaikkmein mielenkiintoisinta, mutta pelin rajoitteiden takia myöskin hyvin haastavaa.

Kun nyt sitten paneuduin peli pelaamaan, sain kuin sainkin sen vihdoin pelattua läpi. Ainoa mitä en ymmärrä, on se että miksi pelin lopputekstien aikana piti olla joku "nykyaikaan" sijoittuva "lisätehtävä". Kun peleissä on seurattu Desmont nimistä tyyppiä, joka koneen avulla matkaa menneisiin aikoihin muistoissaan, ja täten saavuttaa esi-isiensä muistot, jotka sattuivat olemaan assasiinejä, ja menneisyydessä täytyy selvittää ertään artifaktin sijainti. Ja se kakkosessa selvisikin lopussa.

No sitten aloitin kolmosen, ja Alussa tietty on taas pieni pätkä nykyaikaa. Koko juonen ytimenä on vuosi 2012 ja silloin lähestyvä maailmanloppu pelimaailmassa, ja se estääksemme on taas palattava menneisyyteen ja kolmannen esi-isän muistoihin, jotta saadaan joku toinen artifakti että maailmanloppu saadaan estettyä. Sitten päästään vihdoin taas menneisyyteen, mutta ai jumaliste miten pitkään kestää tutorial tehtävät. Sitten jossain parin chapterin jälkeen tulee yllätys joka muuttaa hieman asioita, ja sitten tuleekin nykyaikaan sijoittuvaa tapahtumaa.

Ja se onkin ehkä kaikkein turhimman tuntuista pelissä, ainakin tällä hetkellä, sillä koska pelissä pelataan Amerikan perustamisen aikaista ajankohtaa muuten, ja kaikki tapahtuu siellä, paitsi sitten nämä "suuren pääjuonen" kuviot jotka tapahtuu "nykyajassa" eli lienee jossain vuoden 2011 tai 2012 tienoilla, mutta nykyaika hommat on tuossa vaan niin saakelin turhaa pashaa, että se vaan rikkoo fiilistä ja intensiteettiä, kun yhtäkkiä tempaistaankin nykyaikaan, vaikkakin ne tapahtuu chapterien välissä, mutta silti, kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta.

No, nyt tällä hetkellä olen pelissä aloittamassa juuri chapter 10:n, ja tietääkseni pelissä on 13 chapteria, joten loppua kohti mennään. Toki 6 ekaa olikin kyllä tutoriaaleja, joten kun sanoin pitkästä tutoriaalista niin se todella oli aivan liian pitkä ja turhauttava.

Nyt on luvassa hieman isompaa spoileria, joten jos assassins creed 3 on pelaamatta ja ei halua tietää mitään juonesta niin ei kannata lukea, kerron nimittäin hieman chapter 9:stä, jonka juuri pelasin.

Nimittäin sattuu olemaan niin, että tuo chapter 9 on kyllä suurimman luokan pask....pashaa mitä vaan voi olla. Vaikkakin se onneksi sijoittuu kyllä tuohon menneisyyteen ja amerikkaan, niin silti se on vaan niin typerä, se ei vaan ole millään tavalla järkevä. Kun siis, saadaan tehtävä joltain päälliköltä, liekklö jopa itse George Washington, tehtävä hankkia joitain sotatarvikkeita takaisin. Mutta niitä jahdatessa törmätään päähenkilön isään, joka on muuten pelin pääpahis, ja sitten lyöttäydytäänkin yksiin tämän kanssa, jotta isäpappa saa tapettua tuon petturin joka vei ne kamat joita minä jahtaan, ja minä saan ne kamat. Mutta kun se ei vaan ole mitenkään järkevää!!! Miksi ihmeessä kumpikaan haluaisi tehdä yhteistyötä. Kyllä, he ovat isä ja poika, mutta päähenkilö on tappanut jo muutamia isänsä kavereita, ja laittanut muutenkin tosi paljon kapuloita isäpapan rattaisiin, ja tosiaan päämääränä on lopulta tappaa isä, ja isäkin on tosiaankin laittanut pojan rattaisiin kapuloita, kun aiheutti tämän äidin kuoleman ja kylän tuhon ja kylvää tuhoa ja vaikeuksia. Joten kaikin puolin tuo yhteistyö on vaan erittäin TYPERÄ! Ellei tässä nyt viimeisten 3:n chapterrin aikana tapahdu jotain joka muuttaa asian niin, että isistäkin tulee assasiini, mutta sekin nyt ei oikein tunnu järkevältä, kun se nyt sattuu olemaan assassiinien vihollisten eli templarien päämies amerikassa. Joten lienee järkevää sanoa että  chapter 9 oli kyllä jotain aivan hirveää sontaa minun mielestä. Ei vaan millään tavalla järkevää.

No se siitä. Saa nyt sitten nähdä miten homma tuosta etenee kun seuraavalla kerralla tuosta jatkan. Kaikkein eniten huolestuttaa minkälaista sontaa tuo "nykyajan" juoni vielä tuleekaan tarjoamaan. Varmaan ainakin 1 ellei jopa 2:kin eri pätkää joudu tuossa nykyisyydessä pelaamaan...

Mutta on enhän minä tuota peliä pelaisi ellei se olisi kiinnostava ja kiehtova. Juoni nyt välillä on vähän mitä on, mutta iso osa vapaaehtoisista tekemisistä on kyllä kiehtovaa. Pelissä pääsee metsästämään ja laiva tehtäviäkin olisi, mutta ne nyt ei oikein nappaa. Vaikka varmaan kllä pitäisi, kun nelos assassiins creed nyt kuitenkin sattuu olemaan melkeinpä pelkkää merirosvoutta, joten siinä sitä ainakin riittää.

Mutta sellasta. Tulipas hieman kirjoitettua :D Lienee asiallista nyt lopetella siis. Mutta assasiinin parissa tulee varmaankin tässä lähipäivinäkin vietettyä jonkin verran, joten uskoisin että seuraavassa postauksessa kenties luvassa lisää assassiinoilua :) siihen asti näkemiin :D

mihin aika katoaa? :O

huuups, hieman kerkesi taas venähtämään tuo postauksen vöäli, mutta tässä on ollut kaiken laista hässäkkää, niin senpä takia on tämä päivittely jäänyt. Mutta kuten jo viimeksi taisin mainostaa, niin tietokonepuolella on aika mennyt hyvin tehokkaasti isaacin parissa, ja sen afterbirth lisärin kanssapa hyvinkin, ja lautapelien puolelta taasen hanabi on ollut kovasti pelattavana. Aloitetaan hanbista.

Hanabihan on siis lautapeli, tai tarkemmin korttipeli, jossa 2-5 pelaajaa pelaa yhteistyönä, tarkoituksenna saada kasattua korttipinoja, 5 kappaletta, ykkösestä vitoseen. Jujuna on että' omia kortteja ei näe, virheitä saa tehdä vain 2 tai peli päättyy,. ja vinkkejäkin saa antaa hyvin rajallisesti. Joten Peli on hyvinkin jännä, ja toki hieman riippuu tuuristakin, että mitkä kortit kellekin tulee, mutta strategia on pääosassa tässä pelissä.

Sitä ollaan nytten pelailtua vajaa kymmenen kertaa yhteensä, ja aika keskiverto pistetulos on siinä 17 tai 18, melkein joka peli on päättynyt 18 pisteeseen, kun siis maksimi on 25. Parhaimmillaan päästiin jo 22:n pisteeseen tuossa viikonloppuna, joten suhteellisejn hyvä ennätys jo saatu aikaiseksi, mutta vielä me se täysi potti joskus saadaan:)

Mutta sitten sitä afterbirthiä :) se tosiaan julkaistiin jo tuossa parisen viikkoa sitten, ja silloin kun se julkaistiin, niin tuli 24:n tunnin sisällä sitä pelattua 10 tuntia, joten mukanaan vei aika tehokkaasti. Sittemmin on tullut pelailtua maltillisemmin, että ei tuossa parissa viikossa ole tullut kuin joku 24 tuntia pelattua yhteensä, ja joista se 10 tosiaan jo silloin ekan vuorokauden aikana :) Mutta intoa peliin löytyy, juurikin sen takia miten paljon peliin kaikkea uutta on tullut. Vieläkin tulee välillä täysin uusia ja tuntemattomia esineitä vastaan, ja uusissa esineissä on niin plajon kaikkea mahtavaa, että variaatioita peliin tulee paljon. Lisäksi uusia vihollisiakin on muutamia, pari pääkkää ja varsinkin the hush niminen pääkkä on isaac pelien pahin pääkkä tähän mennessä. Ihan älyttömän hurja, 2 kertaa olen vasta sen onnistunut päihittämään :) lisäksi  uusi greed peli muoto on kova, ja sen pää pääkkä eli ultra greed on hyvin jännä :)

Mutta juu, eipä muuta tällä kertaa. Ehkä seuraavassa postauksessa on jo kuvia :)