torstai 19. maaliskuuta 2015

salapolisointia

Lupaukseni tämän blogin päivityksestä hitusen ahkerammin kuin joka toinen vuosi pitää ainakin vielä paikkansa, joten kerronpa mitä on tullut nyt pelailtua.

Tapahtuipa nimittäin niin, että joskus viitisen vuotta sitten pelailin salapoliisi peliä nimeltä Sinkin island. En ole varma kertoilinko siitä koskaan täällä? No joka tapauksessa tuon pelin tallennukset ja peli itse hävisivät jonnekin, ja se jäi vaivaamaan minua, koska olisin tahnut saada selville kuka tappoi ja mitä oikein tapahtui. Sitten tuossa maanantaina huomasin pelin olevan Steamin viikkoalennuksissa 2:lla eurolla, joten sen ostin heti sitä suuremmin miettimättä.

Tarina alkaa siitä, että rikostutkija lennätetään helikopterilla saarelle, jossa miljonääri on kuollut. Paikalla on hänen 3 aikuista lastenlastaan puolisoineen, arkitehti joka on ollut vastuussa saarelle rakennetun ison tornihotellin rakentamisesta, miljonäärin asianajaja, ja saaren alkuperäisasukas, ja hänen mykkä tyttärensä.

Sitten aletaan vain selvittelemään kyselemällä ihmisiltä asioita, ja etsimällä johtolankoja ja kaikkea hyvinkin perinteistä salapoliisi hommaa. Peli on point and click, eli kaikki tapahtuu hiirellä klikkailemalla. Pelissä on apuna joku hieno "salapoliisin avustaja tietokone ohjelma" jonne etsivä aina syöttää kaikki tiedot ja johtolangat yms. ja jonka kautta kaikki päättely tapahtuu.

Aluksi peli tuntui taas hyvältä, oli mukavaa päästä jatkamaan kesken jäänyttä peliä, vaikkakin alusta, ja selvittää mitä oli tapahtunut. Pienet asiat häiritsivät vähän, kuten se, että jos joku kertoi etsivälle, ettei pidä jostain tietytstä tyypistä, niin kun sitten jutteli sille josta joku ei pitänyt, etsivä kertoi että "muuten, tuo tyyppi ei pidä sinusta". Näin tapahtui joka kerta kun joku puhui pahaa jostakin. Tuntui että etsivä on aiheuttamassa vaan kovia riitoja kaikkien kanssa.

Toinen asia joka alkoi häiritsemään, oli se, että etsivä ei välittänyt tavasta, jolla todistusaineisto oli kerätty. Etsintälupaa ei ollut, joten mitään ei saanut tonkia, tai toisten laukkuja avata, paitsi jos ketään ei ollut näkemässä, sitten millään ei ollut väliä! etsivä alkoi vaikuttamaan ihan kleptomaanilta, kun availi laukkuja, ja  otti tavaroita joilla ei tuntunut edes olevan mitään tekemistä koko jutun ratkaisemisen kannalta.

Nämä oli ainoat asiat jotka häiritsivät minua pelin alkupuolella. Mutta sitten kun pääsin pidemmälle kuin missä olin ollut, ja torni alkoi uppoamaan, tai itse asiassa koko saari, ja alkoi viimeinen päivä saarella, alkoi asiat enemmänkin ärsyttämään.

 Esimerkiksi kun kaikki saarella olijat oli nyt tornissa, koska muu saari oli jo uponnut, ja loputkin saaresta oli uppoamassa ainakin puheista päätellen melko nopeastikin, niin silti kukaan ei tehnyt mitään että saarella olijoita olisi pelastettu. Yhteys pelastuslaitokseen vai rannikkovartiosto tai mikä lienee ei auttanut, kun he halusivat siirtää ruumiita suojaan, että ne saadaan haudattua. Toki he pelastivat joitakin haavottuneitakin, mutta melko erikoista että noin 10 henkilöä jotka olivat piakkoin kokemassa varman hukkumiskuoleman, jos heitä ei pelasteta, ei haluttu pelastaa, vaan siirreltiin kuolleita ennemmin. Sitten selvisi että tornissa on kuumailmapallo, jolla voi lentää jos mikään muu ei auta. hmm, ei sitten tullut mieleen aikaisemmin kertoa, kuin vasta sitten kun oltiin jo melkein kuolleita.

Rikoksen tutkiminen jatkui, ja tietystikkään ei voitu pelastautua, ennenkuin rikos on selvitetty. Ja Siinä vaiheessa alkoi se tolkuton edestakaisin juoksu. Piti käydä toisella puolella tornia alemmissa kerroksissa etsimässä todistusaineistoa, sitten mennä juttelemaan tyypille toisella puolella tornia ja ylimmässä kerroksessa, palata takaisin mistä todistusaineisto löytyi, sitten mennä taas tyypin juttusille, ja vielä palata todistusaineiston löytymis paikalle. Todella ärsyttävää tyhjänpäiväistä ajanhukkaa. Lisäksi vaikka itselle oli jo aivan selvää kuka oli murhaaja, ja kenelle tahansa normaalille ihmiselle hommassa ei olisi ollut mitään mitä ei enää olisi ymmärtänyt, niin etsivä ei tajunnut mitään, jos päätelmiä ei tehnyt tietokoneella ja yhdistellyt johtolankojen osia sitä kautta.

Osa todistusaineistoista löytyi todella oudoista paikoista. Kuten esimerksiksi kirjeen palanen löytyi ilman minkäänlaista järkevää syytä hissin vierestä ruukkukasvin ruukun alta. Miksi se oli siellä? Kukaan ei sitä sinne ollut kuitenkaan vienyt. Sitten kun viimein kaikki johtolangat oli koneella yhdistelty ja etsiväkin tiesi kuka on murhaaja, mentiin kuumailmapallon luokse, jossa murhaaja yhtäkkiä heilui ase kädessä uhkaillen ja heiluen. Sitten yhtäkkiä torni heilahti ja murhaaja tippui ja kuoli.... hmm, just great. Kun sitten kuvattiin taas etsivää, olikin kaikki koko tornista yhtäkkiä vaan ilmestynyt hänen taakseen valmiina lähtöön, ilman että kukaan oli kertonut että ilmapallo on lähtökunnossa, tai että oltiin ylipäätään lähdössä. Ja peli päättyi kun etsivä kertoo päätelmänsä ja todistusaineiston kaiken taustalta ilmapallossa olijoille heidän lentäessään kauniiseeen aurongonlaskuun.

Olipa kyllä kliseinen seikkailu. Tarina oli ihan hyvä, mutta pelissä tuntui monta asiaa järjestetty tapahtumaan vain, koska niin pitää tapahtua, jotta jotain muuta voi tapahtua. Ja juuri se, että etsivä ottaa kaikenlaisia esineitä mukaansa vain koska niitä saattaisi tarvita joskus, ja kyllähän niitä tarvittiinkin, muttta mistä helkutista se etsivä sen tiesi 2 päivää etukäteen?

No mutta saanpahan rauhan sielulleni, kun peli on nyt pelattu läpi, joten ei tuo 2 euroa paha hinta pelistä ollut, vaikka vikojakin löytyi yllättävän paljonkin lopulta. Olen kuitenkin ihan tyytyväinen että pelasin pelin, joten ei mennyt sekään aika hukkaan.

Tarkoitukseni oli kertoilla toisestakin pelistä tässä postauksessa, mutta koska en halua blogiin kirjoittaa mitään pienoisromaania yhteen postaukseen, kerron siitä toisesta pelistä sitten seruraavassa postauksessani! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti